Kuukauden sana
pastorin kynästä

Uusin kirjoitus

Poika on meille annettu

by

Poika on meille annettu
Pääsiäisen tehdessä tuloaan palaamme vielä joulunajan teksteihin Jesajan myötä.
Jes 9:2,6 ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.”
Kuolemanvarjon maa kuvaa Israelia, joka oli hylännyt Jumalansa ja joutunut vihol-listensa ahdistamaksi. Lupauksen maasta oli tullut kuoleman maa. Tekstin sävy kui-tenkin muuttuu toivon täyteiseksi huipen-tuen lupaukseen: ”Lapsi on meille synty-nyt, poika on meille annettu!” Ymmär-rämme Pojan tarkoittavan Kristusta.
Pelastus tulee meille itsemme ulkopuolel-ta annettuna lahjana. Tämä on Jumalan erityinen viesti yhä uudelleen kaikille ihmisille.
Hän, Poika, on meidän Neuvonantajam-me, joka kertoo meille todellisen asemamme Hänen edessään. Olemme Hänen kanssaan armahdettuja syntisiä tai Häntä ilman tuomittuina elämään ilman toivoa tulevasta. Jos ihminen tahtoo Häntä kuunnella Hän asettaa neuvoillaan elämämme arvot oikeaan järjestykseen. Näin Hän tekee elämäm-me mielekkääksi ja toivon täyteiseksi.
Hän on meille Väkevä Jumala tilanteissa, joissa inhimillinen toivo näyttää sammuneen. Hänen väkevyytensä ilmestyy, joko mahdottomat olosuhteet muuttavana voimana, tai niin, että Hän antaa meille sisäistä voimaa sopeutua vaikeaan tilanteeseen.
Hänen sydämellinen halunsa on olla meidän Iankaikkinen Isämme, ja tuoda meidät orvot kotiin. Hän haluaa kertoa meille juurettomille, että kuulumme Hänen perheeseensä. Jolla on Poika, hänellä on myös Isä. Rauhanruhtinaan ajatukset meitä kohtaan ovat rauhan, eivät vihan ajatuksia.

Helisevää kevään kirkkautta! Kai-pappi



Vanhemmat kirjoitukset

Diakonian juurilla

by

Diakonian juurilla
On tunnettu tosiasia, että moni kokee vaikeutta uskoa hyvään Jumalaan sen tähden, että maailmassa on niin paljon pahaa. Kieltämättä se onkin haasteel-linen kysymys, myös kristitylle, jolla on uskonvakaumus Luojaan ja Pelastajaan. Kärsimyksen ongelman pohtimisessa meitä auttaa, kun tarkastelemme asiaa pyhän ehtoollisen kautta. Ymmärtäes-sämme vähänkään ehtoollisen merkitystä näemme samalla, ettei Jumala olekaan kylmä sivustaseuraaja, joka etäältä katselee kärsivää ihmistä ja ihmiskuntaa.
Jumala osallistuu mitä syvimmällä ja konkreettisimmalla tavalla meidän kipuumme nimenomaan ehtoollisella, Poikansa Jeesuksen uhrin kautta. Kristuksen haavat liittyvät kaikkien meidän yhteiseen kokemukseemme kärsimyksestä. Ehtoollinen puhuu meille kaiken muun lisäksi myös siitä, että Ju-mala tietää mitä kipu on. Osallistumi-semme ehtoolliselle tarkoittaa meidän hyväksyvän Jumalan kädenojennuksen meitä kohtaan. ”Taivaallinen Isä, minä ymmärrän, että sinuunkin sattuu”.
Kristittyinä ihmisen auttaminen tulisi olla meille ominaista. Evankeliumin ytimenä on tämä ajatus, joka liittyy yhteisen kärsimyksen lievittämiseen, ja se on siksi kallisarvoista Jumalan silmissä.
Hengellisen työn eri ulottuvuudet tähtäävät kärsimyksen lievittämiseen eri tasoilla. Sananjulistus ja diakonia ovat saman kolikon kaksi puolta. Ruumiillinen nälkä, jano ja alastomuus ovat karua todellisuutta monelle. On olemassa myös hengellistä nälkää, Hengen janoa, henkistä tai hengellistä alastomuutta. Kaikkeen siihen työhön voimme osallistua eri tavoin lahjojamme, kykyjämme käyttäen. Sanat, katse, käden ojennus, kuinka pieni ele tahansa voi olla tästä näkökulmasta tarkasteltuna arvaamattoman tärkeä.
Lähimmäisiä kohdatessa on hyvä muistaa käytännön evankeliumin periaate, jonka Dag Hammarsköld puki upeasti sanoihin: ” Minä olen astia. Juoma on Jumalan. Ja Jumala se, jolla on jano.”
Päivä päivältä kirkastuu, - pastori Kai

Lue lisää...

Uhrisavut

by

Uhrisavut

Majakka -hartauskirjoitus Suur-Keuruu, lokakuu 2023


Sytyttäessäni jälleen tulia takkaani seurasin kuinka kuivat tuohet ottivat liekin ja savu alkoi nousta kohti korkeuksia. Kunpa savun mukana nousisivat hentoiset rukoukseni Gazassa ja Ukrainassa kärsivien puolesta aina Jumalan eteen.
Mielikuvissani savuun sekoittuvat nekin savut, jotka nousevat sota-alueella tuhotuista tankeista, ja palavista rakennuksista. Savut nousevat myös tulista, joita sekä sotilaat että siviilit ovat sytyttäneet pysyäkseen lämpiminä viileässä yössä. Näidenkin savujen myötä nousevat sydäntä särkevät rukoukset Jumalan puoleen. 'Anna aseiden vaieta ja rauhan tulla'.

Ukrainan sodan uutisointi löysi tiensä mediavälineistä pian jokaisen suomalaisen puseron alle. Sota muistutti meitä ylisukupolvisesta traumasta ja siitä, että vastaavan katastrofin tapahtumapaikkana on ollut myös Suomi. Itsenäisenä maana olemme taiteilleet idän ja lännen välisessä jännitteessä käytännössä koko satavuotisen itsenäisyytemme ajan.
Israelin vastaava taiteilu arabivaltioiden puristuksessa on jälleen kulminoitunut väkivaltaisuuksiin, joissa on enää mahdotonta löytää voittajaa.

Kauan sitten profeetta Jesaja näki alttarin ja sen savut.
Jes 6:6-7 Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista, kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta, ja kosketti sillä minun suutani sanoen: "Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun velkasi poistettu ja syntisi sovitettu"

Jesajan näky oli symbolinen kuva Kristuksen, Rauhanruhtinaan, sovitustyöstä, jolla Hän maksoi syntivelkamme. Jeesuksen uhrikuolema on todellisuutta ja tapahtumana raakaa faktaa.
Sen omalle kohdalle mieltäminen on uskon asia.

Tie todelliseen rauhaan alkaa jokaisen omasta sisimmästä, siten että tekee sovinnon itsensä ja Jumalansa kanssa. Tämä sovinto on parasta rauhantyötä, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä.
Matt 5:9 Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

Kai Kangas, pastori

Lue lisää...

'Hyvät, pahat ja rumat'

by

Meillä on inhimillinen taipumus yksioikoisesti jakaa ihmiset kahteen pääluokkaan, hyviin ja pahoihin. Tämä korostuu niin, että ihmiset, joilla on taipumusta hyvin mustavalkoiseen ajatteluun syyllistyvät enimmin tällaiseen asioiden yksinkertaista miseen.

Lue lisää...

Kirkkauden hohde yllämme

by

Tätä hartaustekstiä kirjoitetaan loppiaisen tunnelmissa 2021. Olemme siirtyneet uuteen vuoteen merkillisen vuoden jälkeen. Koko maailmaa kohdannut pandemia on koskettanut myös meitä täällä monin tavoin rauhallisista oloistaan tunnetussa Suomenmaassa.

Lue lisää...

Anna anteeksi velkamme

by

Hartaustekstin alustukseksi lainaan katkelman Raili Mantereen mietiskelyjä Isä meidän -rukouksesta: Ja anna anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisellemme. Velkaisina olemme velkojiemme edessä, Sinun ja lähimmäistemme edessä. Tunnustamme suuren rakkauden velkamme ja sen, että itse olemme velkojia myös. Auta antamaan anteeksi meitä liian vähän tai väärin rakastaneille, auta rauhaan ja sovintoon menneisyyden ja menneitten läheisten kanssa.

Lue lisää...