Niin ovat vuodet vierineet
On kulunut 13 vuotta siitä, kun aloitin
seurakuntamme pastorina. Työrupea-
mani täysiaikaisena päättyy 1.9. kulu-
vaa vuotta. Yhteisenä ratkaisuna van-
hemmiston ja johtoryhmän kanssa
olemme kaavailleet, että jatkaisin jon-
kin aikaa puoliaikaisena työntekijänä.
Käytännössä se merkitsee sitä, että
olen n. 2 viikkoa kuukaudesta työssä ja
2 viikkoa eläkkeellä. Se tulee näky-
mään seurakuntalaisille siten, että pas-
tori ei olekaan nyt mukana kaikissa sel-
laisissa tapahtumissa, jossa voisi ajatel-
la, että pastorin olisi hyvä olla mukana.
Seurakunnan tulevaisuuden kannalta ei
ole tarkoituksenmukaista jatkaa kovin
pitkään puoliaikaisella pastorilla, vaan
viisautta olisi löytää tehtävää jatka-
maan henkilö, joka voisi antaa täyden
panoksen seurakuntatyöhön. Olen
vilpittömällä mielellä kanssanne sa-
massa rukous-rintamassa niin kauan,
että oikea henkilö löytyy oikeaan
aikaan tehtävään.
Tämä ei siis ole mikään jäähyväistilitys, kos-
kapa kuitenkin vielä jatkamme yhteistä
matkaa jonkin aikaa. Mutta on tämä kui-
tenkin merkittävä etappi minun henkilö-
kohtaisessa historiassani kokoaikaisen työn
päättyessä, sekä melkoinen nivelkohta
Haapamäen seurakunnan historiassa.
Olemme usein saaneet yhdessä huomata
ja ääneenkin sen olemme todenneet, että
Taivaan Isä on pitänyt meistä hyvää huolta,
sekä seurakuntana, että jokaisesta meistä
yksilöinä. Eiköhän Hän siis edelleenkin
pitäisi meistä huolta yhdessä ja yksin.
Ef 3:18 -21 ...että te, rakkauteen
juurtuneina ja perustuneina, voisitte
kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä
leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja
oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden,
joka on kaikkea tietoa ylempänä; että
tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.
Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän,
monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä
me anomme tai ymmärrämme, sen voiman
mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle
kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa
Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien,
aina ja iankaikkisesti! T: Kai-pappi